Luomimyyttien puhkaisua

Allekirjoittanut toimii Pihlajalinna Laser Tilkan iho ja estetiikan vastuulääkärinä.

Olen jo aikaisemmin kirjoitellut runsasluomisuudesta, ihomuutosten tutkimisesta dermatoskoopilla, erilaisista ihosyövistä ja niiden esiasteista sekä siitä, mitkä luomet soveltuvat laserilla poistettaviksi.

Nyt ajattelin muutaman sanan kirjoittaa joistakin luomiin liittyvistä harhaluuloista jotka elävät sinnikkäästi edelleen. Eli toisin sanoen – myyttien puhkaisua.

  1. Luomien hankaus ei altista ihosyövälle. Luomia ei ole pakko poistaa hankaukselle alttiilta paikalta kuten rintaliivien alta tms. Jos ne jollain tavalla häiritsee (esim tarttuu vaatteisiin kiinni tai jää väliin) niin toki näistä muutoksista pääsee kuitenkin suhteellisen helposti eroon. Kyseessä ei ole kuitenkaan lääketieteellisestä indikaatiosta.
  2. Ihon rusketus ei suojaa ihosyövältä. Edelleen kuulee paljon potilailta ”ettei ole koskaan auringossa palanut” mutta valitettavasti myös ruskettunut iho on jo mitä todennäköisimmin ehtinyt saada DNA-vaurioita, vaikkakin rusketuksen biologinen syy on ihosolujen tuman suojaaminen pigmentin avulla.
  3. ”En ota koskaan aurinkoa”. Ei sitä tarvitse tiedon tahtoen ”ottaakaan”, vaan jo auringossa oleminen ilman ihon suojaa vaattein tai suojavoitein (esim puutarhassa, lenkillä, golfaamassa tai veneessä), saa vaurioita aikaiseksi iholla.
  4. Kaikki luomet eivät ole alttiita kehittyä melanoomaksi. Valtaosa melanoomista tulee aiemmin terveelle iholle, joten pigmenttiluomien poisto ennaltaehkäisevästi ei suojaa melanoomalta. Toki jos on hyvin vähän luomia ja vain joku yksittäinen luomi huollettaa ja aiheuttaa ahdistusta, niin sen poistaminen jo psyykkisen hyvinvoinnin vuoksi voi joskus olla helpoin ratkaisu. Mutta jos luomia on runsaasti niitä ei yksinkertaisesti voi kaikkia poistaa, vaan niiden seuranta valokuvin ja ihotautilääkärin vastaanotolla säännöllisesti on järkevin ratkaisu.

Tässä vielä linkki Seura lehden lyhyeen haastatteluun jossa olin viime vuonna.

https://seura.fi/hyvinvointi/terveys/milloin-luomi-pitaa-poistaa/

Eli – kipin kapin ihotautilääkärin vastaanotolle, jos et ole koskaan käynyt ja sinulla on runsaasti pigmenttiluomia, haavautuvia ihomuutoksia tai muuten vaan epäselviä löydöksiä iholla.

IMG_1601

Yhteistyö eri erikoisalojen välillä

Joskus ihmetellään sitä, että sekä ihotautilääkärit että plastiikkakirurgit ja lisäksi syöpälääkärit (eli onkologit), korvalääkärit, silmälääkärit ja myös yleiskirurgit ja vielä yleislääkäritkin hoitavat ihosyöpiä. Mitä kuuluu kenellekin ja mihin kannattaisi hakeutua missäkin tilanteissa?

Ihotautilääkärit (jotka ovat saaneet toimenpidekoulutuksen) hoitavat paljon basalioomia, pinnallisia melanoomia ja myös okasolusyöpiä, pääosin leikkaamalla. Lisäksi ihotautilääkäreiden tietotaitoon kuuluu myös ei-kirurgiset hoidot, joita voidaan soveltaa esim pinnallisessa basalioomassa ja okasolusyövän varhaisissa esi-asteissa eli aktiinisessa keratoosissa ja Morbus Boweneissa. Näihin hoitotapoihin lukeutuu mm. kryohoito, PDT eli valoaktivaatihoidot ja voidehoidot.

PDT-hoitoa rintakehälle.

 

Lisäksi ihotautilääkärit taitavat ihosyöpien diagnostiikan, eli osaavat suhteellisen hyvin erottaa pahanlaatuiset ihomuutokset hyvänlaatuisista. Tähän on apuna dermatoskooppi josta olen kirjoittanut aiemminkin. Pyritään välttämään hyvänlaatuisten muutosten poistoa ”varmuuden vuoksi”, koska turhat poistot aiheuttavat kuluja potilaille ja yhteiskunnalle, arpiongelmia ym.

Posken melanooma.
Näkymä dermatoskoopilla tarkistettuna.

Plastiikkakirurgeille taas kuuluu hankalimmat ihosyövät, eli esimerkiksi yli 1 mm Breslow-mitalla olevat melanoomat tai nopeasti kasvaneet okasolusyövät joille tehdään levinneisyystutkimuksena vartija-imusolmukkeet, Merkelin solu karsinoomat, hankalat basalioomat ym.

Jos esimerkiksi melanooma on levinnyt imusolmukkeisiin tai laajemmin, hoitoon ja seurantaan liittyy myös onkologit jotka suunnittelevat ja toteuttavat liitännäishoidot kuten sytostaatit ja sädehoidot.

Silmälääkärit ja korva-nenä-kurkku-lääkärit hoitavat oman alueensa ihosyöpiä, ja esimerkiksi vartalon ja raajojen tarkkarajaiset basalioomat voidaan hyvin hoitaa terveysasemallakin yleislääkärin toimestaz

Yhteistyö eri erikoisalojen välillä sujuu mutkattomasti, erityisesti kun järjestetään viikottaisia niinsanottuja tuumorikokouksia, joihin osallistuu eri erikoisalojen edustajia. Näihin osallistuu oleellisina myös patologit, jotka tutkivat leikkausnäytteet ja biopsiat mikroskoopilla.

Kasvojen punoitus ja ruusufinni

Allekirjoittanut toimii Pihlajalinna Laser Tilkan iho ja estetiikan vastuulääkärinä.

Allekirjoittanut toimii Pihlajalinna Laser Tilkan iho ja estetiikan vastuulääkärinä.

Hyvän- ja pahanlaatuisten ihomuutosten tunnistamisen ja hoitojen lisäksi, teen Pihlajalinnan Laser Tilkassa myös erilaisia laserhoitoja, joista olen ajatellut hieman kirjoitella tänne blogiin.
Punoitus, näkyvät verisuonet kasvoissa ja joskus rinofyyma (muhkuranenä) ovat tavallisia oireita ruusufinnissä eli rosaceassa. Ensiksi mainittuja saattaa näkyä iholla vaikka mitään erityistä näppylämuodostustakaan ei olisi, jolloin puhutaan couperosasta.

Kylmät ja kuumat sääolot, voimakas ultraviolettisäteily, suuret lämpötilan vaihtelut ja perimä saavat aikaan kasvojen pintasuonten laajentumista, joka näkyy punoituksena ja usein myös selkeästi erottuvina suonina poskilla, nenän pielissä ja leuassa. Couperosa on lähinnä esteettinen haitta, mutta se häiritsee monen arkea. Liikunta, voimakkaat mausteet tai lasi viiniä saavat kasvot kuumottamaan ja punoittamaan. Ongelma ei poistu itsekseen, vaan pahenee vuosien myötä. Monet kokevat tämän ikävänä, sillä punakkuus usein liitetään huonoihin elämäntapoihin vaikka näin ei asia olisikaan.

Laserhoidolla voi päästä eroon tästä vaivasta. KTP-laserin valo (532 nm) imeytyy tiettyyn veren ainesosaan ja hävittää laajentuneen suonen vahingoittamatta ympäröivää ihoa. Yleensä tarvitaan 1-3 hoitokertaa lähtötilanteesta riippuen. Hoitoväli on noin 4-6 viikkoa.


Tulos on yleensä hyvä ja punoitus pysyy kurissa pitkään. Punaisuuden aiheuttajasta (couperosa, akne, ruusufinni, ihottumat) riippuu uusiutuuko tilanne ja millä aikavälillä. Ihmisen taipumusta saada couperosaa ei voi poistaa ja vaikka samat suonet eivät tule takaisin on mahdollista, että uusia muodostuu vuosien kuluessa. Hoito voidaan uusia tarpeen mukaan muutaman vuoden välein tai vaikkapa tehdä yksi ylläpitävä hoito vuosittain.

Joskus ruusufinniin kuuluu myös rinofyyman, eli ns. muhkuranenän, muodostus. Rinofyymaan voi myös liittyä laajentuneita pintaverisuonia, jotka hoidetaan KTP-laserilla.  Rinofyyman aiheuttamaa ihon liikakasvua ja paksuuntumista hoidetaan hyvin tuloksin UltraPulse-hiilidioksidilaserilla. Erilaisia laserhoitoja yhdistämällä päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

Ei oman potilaan kuva vaan netistä poimittu – ero nenässä on huomattava hiilidioksidikuorinnan jälkeen.

KTP-laserilla voidaan poistaa myös arpien, aknearpien ja erilaisten näppyjen, luomien ja ihovaurioiden aiheuttamaa punaisuutta. Myös tuliluomia ja muita punoittavia syntymämerkkejä kuten mansikkaluomia voidaan hoitaa KTP:llä.

Tuliluomien ja muiden punaisten syntymämerkkien hoitamiseen tarvitaan useita hoitoja, eikä hoitokertojen määrän arvioiminen etukäteen useinkaan onnistu. Ensimmäisellä käyntikerralla ihotauteihin ja laserhoitoihin erikoistunut lääkäri tekee koehoidon, jonka tuloksen perusteella varsinainen hoito suunnitellaan.