Kun melanooma todetaan

Nyt kesän tultua on ihmiset keventäneet vaatetustaan ja enemmän havahtuneet tarkkailemaan ihoaan ja mahdollisia ihomuutoksiaan. Tämä näkyy vastaanotolla monina luomi-tsekkauksina.


Luomitarkastuksessa käydään läpi koko iho, potilaan ollessa alusvaatteisillaan. Ihomuutosten tarkkailussa on tietysti apuna dermatoskooppi, josta olen kirjoittanut aiemmin.

Jos melanooma tai muu ihosyöpä tai näiden epäily löytyisi, otetaan muutoksesta koepala tai koko muutos pois kirurgisesti mieluiten heti jo ensimmäisellä vastaanotolla. Ihopala lähetetään patologille tutkittavaksi, josta saamme vastauksen yleensä 1-2 viikon kuluttua. Tämän jälkeen suunnitellaan jatkohoito.


On useita kysymyksiä joita melanoomapotilaat kysyvät, joten yritän vastata tässäkin niihin. 

Kuka hoitaa ja missä? Miksi en saa lähetettä syöpäklinikalle? Miksi naapurin melanooma leikattiin ihotautiklinikalla, kun minulta leikkaa plastiikkakirurgi?

Melanooman hoitoon vaikuttaa suurimmaksi osaksi muutoksen paksuus eli kasvu syvyyssunnassa iholla (Breslow-mitta), koska se on suhteessa taudin ennusteeseen ja siten hoitotapaan ja seurantatarpeeseen. Myös mahdolliset mitoosit (solujakautuminen) ja haavautuminen antavat osviittaa taudin aggressiivisuudesta. Breslow, mitoosit ym asiat on tiedossa sen jälkeen, kun patologi on tutkinut ihonäytteen mikroskoopilla. Melanooman hoitoon osallistuu useita erikoisaloja, ja se missä tauti hoidetaan riippuu Breslow-luokituksesta sekä taudin aggressiivisuudesta ja levinneisyydestä. Tästä olen kirjoittanut aiemmin täällä

Miksi melanooma ei voitu ottaa heti alkuun pois kunnolla? Miksi se vaatii useita toimenpiteitä?

Kun melanooma löydetään, se vaatii usein useita leikkauksia. Jos muutoksesta on otettu vain koepala esimerkiksi suuren koon tai hankalan sijainnin vuoksi, se vaatii ensimmäiseksi koko muutoksen poiston pienellä terveen kudoksen marginaalilla. Kun koko muutos on poistettu, tiedetään muutoksen syvyysluokka eli ns. Breslow-mitta, joka mitataan millimetreissä.

Miksi minulle ei tehdä vartija-imusolmuketutkimusta?

Jos Breslow on pinnallinen (eli alle 0.8 – 1 mm), riittää että tehdään kirurginen lisäpoisto 1 cm marginaalilla sekä sivun että pohjan suuntaan (pohjaan otetaan usein toki enemmänkin). Jos sen sijaan Breslow on tasan tai yli 0.8 – 1 mm, lisämarginaalien leikkauksen lisäksi tehdään ns. vartijaimusolmuke-tutkimus, jossa tarkastellaan onko viitettä melanoomasta myös lähimmissä imusolmukkeissa. Jos on, on tietysti suurempi riski että melanooma pääsee leviämään myös muualle elimistöön.

Leikkauksia tulee aina siis vähintään kaksi koska jos heti alkuun leikataan muutos pois isoilla leikkausmarginaaleilla, on vaarana että vaurioitetaan imuteitä jolloin vartija-imusolmuketutkimus epä-onnistuu.

Lisäksi, vartija-imusolmuketutkimuksia ei ole syytä tehdä ohuille melanoomille, koska riski näiden leviämiselle on erittäin pieni. Joskus on jopa esitetty, että ns. turhaan poistettu vartija-imusolmuke on ikään kuin poistaisi portinvartijan ovelta jolloin taudin leviäminen saattaa jatkossa tapahtua herkemmin. Tämä on toki spekulaatiota eikä varmaankaan täysin pidä paikkaansa. Mutta yhtä kaikki, ei suositella myöskään ns. turhia vartija-imusolmuketutkimuksia.

Tekijä: Marika Schröder

Ihotautilääkäri / Hudläkare

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: