Huulikohju (engl. venous lake), on mustansininen ihomuutos ikään kuin huulen sisällä.
Kyseessä on täysin vaarattomasta mutta ajoittain häiritsevästä vaivasta.
Erityisen häiritsevä huulikohju on, mikäli se kasvaa ja joskus nämä saattavat vuotaa vertakin. Huulikohju on luonteeltaan laajentunut laskimo (ihan kuten jalkojen suonikohjutkin, siitä nimitys on peräisin).
Huulikohjusta on onneksi mahdollista päästä eroon verisuonilaser-hoidolla:
3 viikkoa hoidon jälkeen.
Tämä kyseinen huulikohju hävisi kertahoidolla Nd:Yag-laserilla – melkein kuin taikaa! Joskus huulikohjut vaativat parikin hoitokertaa, ja hoidon jälkeen käsitelty kohta saattaa turvota muutamaksi päiväksi. Mahdollinen lievä turvotus ei kuitenkaan estä töihin menoa.
Tervetuloa Laser Tilkkaan allekirjoittaneen vastaanotolle jos kärsit huulikohjusta.
Tiesithän, että kainaloiden liikahikoiluun löytyy helppo hoitokeino? Botuliini toksiinilla saadaan hyvä ja suhteellisen pitkävaikutteinen vaste. Alkuun hoitoväli on usein muutama kuukausi mutta ajan myötä hoitoväli pitenee ja joillakin hyvä vaste säilyy jopa lähes vuoden!
Itse kun pistän potilailleni botuliinia kainaloihin, on hinta 230 euro jos asiakas on ostanut botuliinit valmiiksi itse. Kainaloiden liikahikoilun hoitona botuliinista saa Kelalta korvauksen, eli hinta apteekissa on noin 150 euroa.
Nyt ajattelin muutaman sanan kirjoittaa joistakin luomiin liittyvistä harhaluuloista jotka elävät sinnikkäästi edelleen. Eli toisin sanoen – myyttien puhkaisua.
Luomien hankaus ei altista ihosyövälle. Luomia ei ole pakko poistaa hankaukselle alttiilta paikalta kuten rintaliivien alta tms. Jos ne jollain tavalla häiritsee (esim tarttuu vaatteisiin kiinni tai jää väliin) niin toki näistä muutoksista pääsee kuitenkin suhteellisen helposti eroon. Kyseessä ei ole kuitenkaan lääketieteellisestä indikaatiosta.
Ihon rusketus ei suojaa ihosyövältä. Edelleen kuulee paljon potilailta ”ettei ole koskaan auringossa palanut” mutta valitettavasti myös ruskettunut iho on jo mitä todennäköisimmin ehtinyt saada DNA-vaurioita, vaikkakin rusketuksen biologinen syy on ihosolujen tuman suojaaminen pigmentin avulla.
”En ota koskaan aurinkoa”. Ei sitä tarvitse tiedon tahtoen ”ottaakaan”, vaan jo auringossa oleminen ilman ihon suojaa vaattein tai suojavoitein (esim puutarhassa, lenkillä, golfaamassa tai veneessä), saa vaurioita aikaiseksi iholla.
Kaikki luomet eivät ole alttiita kehittyä melanoomaksi. Valtaosa melanoomista tulee aiemmin terveelle iholle, joten pigmenttiluomien poisto ennaltaehkäisevästi ei suojaa melanoomalta. Toki jos on hyvin vähän luomia ja vain joku yksittäinen luomi huollettaa ja aiheuttaa ahdistusta, niin sen poistaminen jo psyykkisen hyvinvoinnin vuoksi voi joskus olla helpoin ratkaisu. Mutta jos luomia on runsaasti niitä ei yksinkertaisesti voi kaikkia poistaa, vaan niiden seuranta valokuvin ja ihotautilääkärin vastaanotolla säännöllisesti on järkevin ratkaisu.
Tässä vielä linkki Seura lehden lyhyeen haastatteluun jossa olin viime vuonna.
Eli – kipin kapin ihotautilääkärin vastaanotolle, jos et ole koskaan käynyt ja sinulla on runsaasti pigmenttiluomia, haavautuvia ihomuutoksia tai muuten vaan epäselviä löydöksiä iholla.
Joskus ihmetellään sitä, että sekä ihotautilääkärit että plastiikkakirurgit ja lisäksi syöpälääkärit (eli onkologit), korvalääkärit, silmälääkärit ja myös yleiskirurgit ja vielä yleislääkäritkin hoitavat ihosyöpiä. Mitä kuuluu kenellekin ja mihin kannattaisi hakeutua missäkin tilanteissa?
Ihotautilääkärit (jotka ovat saaneet toimenpidekoulutuksen) hoitavat paljon basalioomia, pinnallisia melanoomia ja myös okasolusyöpiä, pääosin leikkaamalla. Lisäksi ihotautilääkäreiden tietotaitoon kuuluu myös ei-kirurgiset hoidot, joita voidaan soveltaa esim pinnallisessa basalioomassa ja okasolusyövän varhaisissa esi-asteissa eli aktiinisessa keratoosissa ja Morbus Boweneissa. Näihin hoitotapoihin lukeutuu mm. kryohoito, PDT eli valoaktivaatihoidot ja voidehoidot.
PDT-hoitoa rintakehälle.
Lisäksi ihotautilääkärit taitavat ihosyöpien diagnostiikan, eli osaavat suhteellisen hyvin erottaa pahanlaatuiset ihomuutokset hyvänlaatuisista. Tähän on apuna dermatoskooppi josta olen kirjoittanut aiemminkin. Pyritään välttämään hyvänlaatuisten muutosten poistoa ”varmuuden vuoksi”, koska turhat poistot aiheuttavat kuluja potilaille ja yhteiskunnalle, arpiongelmia ym.
Plastiikkakirurgeille taas kuuluu hankalimmat ihosyövät, eli esimerkiksi yli 1 mm Breslow-mitalla olevat melanoomat tai nopeasti kasvaneet okasolusyövät joille tehdään levinneisyystutkimuksena vartija-imusolmukkeet, Merkelin solu karsinoomat, hankalat basalioomat ym.
Jos esimerkiksi melanooma on levinnyt imusolmukkeisiin tai laajemmin, hoitoon ja seurantaan liittyy myös onkologit jotka suunnittelevat ja toteuttavat liitännäishoidot kuten sytostaatit ja sädehoidot.
Silmälääkärit ja korva-nenä-kurkku-lääkärit hoitavat oman alueensa ihosyöpiä, ja esimerkiksi vartalon ja raajojen tarkkarajaiset basalioomat voidaan hyvin hoitaa terveysasemallakin yleislääkärin toimestaz
Yhteistyö eri erikoisalojen välillä sujuu mutkattomasti, erityisesti kun järjestetään viikottaisia niinsanottuja tuumorikokouksia, joihin osallistuu eri erikoisalojen edustajia. Näihin osallistuu oleellisina myös patologit, jotka tutkivat leikkausnäytteet ja biopsiat mikroskoopilla.
Marika Schröder 