Kategoria: Ihotaudit

Verisuonien häivytys KTP-laserilla

Ruusufinniin eli rosaceaan liittyy usein kasvojen teleangiektasiat eli näkyvät verisuonet. Joskus teleangiektasiat voivat syntyä myös muusta syystä, kuten leikkausarven kiristyksestä.

KTP-laser on erinomainen laite poistamaan näkyviä verisuonia kasvoista. Hoito on suhteellisen nopea ja kipu siedettävä. Yleensä riittää yksi hoitokerta mutta joskus vaaditaan 2-3 hoitoa.

Alla olevissa kuvissa tein testihoidon yhdelle asiakkaalle jotta näkisimme miten hänen iho hoitoon reagoi. Kahden pisteen väliin jäävä suoni on hoidettu KTP:llä, ja suoni hävisi saman tien.

Kasvojen lehahteleva punoitus on parempi hoitaa botuliinilla (josta olen aiemmin kirjoittanut), mutta verisuonet ja pysyvämpi punoitus on taas parempi hoitaa KTP:lla.

Punoittavat kasvot?

Moni (itseni mukaan lukien) kärsii ajoittain punoittavasta naamasta. Erityisesti lämpötilavaihtelut, hikoilu, viini ja mausteinen ruoka voi aiheuttaa kasvojen lehahduksen punaiseksi. Itselläni kyseessä on lähinnä ruusufinnistä ja herkästä ihosta, enkä sen vuoksi lähes koskaan poistu kotoa (okei, lenkille kyllä) ilman puuteria kasvoilla.

Ruusufinnin lisäksi löytyy muitakin syitä kasvojen punoitukseen, joista osa ovat listattu Terveyskirjaston artikkelissa tässä.

Toki jos ongelma hoituu pienellä määrällä meikkiä eikä vaikuta elämään sen enempää, niin turha tästä on mitään stressiä ottaa. Mutta jos punoitus on voimakasta ja sosiaalisesti häiritsevää, niin saattaa olla että vaivaan toivoisi helpotusta.

Kasvojen lehahteluun ei ole juurikaan apua verisuonilasereista eli esimerkiksi KTP:sta ja pulssivärilaserista, koska laserit tarvitsevat pysyvän kromoforin eli kohteen ihossa, johon lasersäteet kohdistuvat (esim pigmentti, hemoglobiini jne).

Sen vuoksi innostuin, kun viime syksynä kansainvälisissä kongresseissa oli puhettä botuliini toksiinin (Botox) käytöstä kasvojen lehahteluun. Kolme viikkoa sitten hoidin yhden potilaan kasvot botuliinilla, ja hän tuli tänään tyytyväisenä näyttämään.

Vasemmalla ennen hoitoa, oikealla tämänhetkinen tila:

Ja edestäpäin:

Hinta tälle botuliini-hoidolle on noin 300-500 euroa ja vaikutus kestää 3-12 kk, siten että yleensä vaikutus pitenee ajan myötä.

Botuliini hieman kuivattaa ihoa, joten kosteuttaminen on tärkeää hoidon jälkeen. Toisaalta ruusufinnissä se siten yleensä myös rauhoittaa finnien muodostusta, joka on positiivista.

Pihlajalinna Iho- ja Estetiikka Stockmannilla sairaanhoitajamme Elina usein pistää botuliinin kanssa samanaikaisesti myös pieniä määriä hyaluronihappoa ihon kosteuttamiseksi, plus tärkeitä vitamiineja. Tämä yhdistelmähoito on hieman kalliimpi, 450 euroa.

KTP:lla voidan hoitaa mahdolliset pysyvästi näkyvät kasvojen verisuonet pois, mutta botuliinilla on ehdottomasti myöskin oma asemansa ruusufinnin hoidossa. Toki voidaan myös kokeilla Mirvasoa (brimonidiini), joka on paikallishoitotuote kasvojen punoitukseen, mutta se ei sovi läheskään kaikille. Mirvaso on reseptivalmiste.

Tervetuloa vastaanotolleni. Botuliinihoidot onnistuvat Stockmannin ja Laser Tilkan toimipisteissä.

Syylien hoito

Aina välillä vastaanotolle tulee potilaita hankalien ja ehkä kivuliaiden syylien vuoksi. Ajatuksena heillä on useimmiten syylien jäädytys tai laserointi, toiveena että syylä olisi poissa kun vastaanotolta lähtevät.


Valitettavasti syylien häädössä ei ole kuitenkaan mitään nopeaa ja kätevää hoitotapaa, jolla syylästä pääsisi varmuudella ja nopeasti eroon. Syylien hoito vaatii pitkäjänteisyyttää ja hoitoon sitoutumista, oli sitten hoitotapa mikä tahansa.

Syylät johtuvat papilloomaviruksesta, ja tästä viruksesta ei pääse kertaheitolla eroon kirurgisesti tai jäädytyksellä. Kaikki hoitokeinot tähtäävät sensijaan oman elimistön puolustuskyvyn herättämiseen – oman elimistön immunologiset reaktiot siis lopulta parantaa syylät. 

Jos syyliä on useita, riittää että hoitaa muutamia sinnikkäästi. Kun elimistö lopulta herää papilloomaviruksen häätöön, yleensä kaikki syylät häviävät nopeasti.


Ehkä tehokkain ja ainakin edullisin hoito on kotona toteutettu, 1-2 päivän välein. Syylää pehmitetään ensin vedessä tai rasvaisella perusvoiteella ja sitten hiotaan (esim 60-80 hiekkapaperilla!) kunnes saadaan pieni verenvuoto aikaiseksi. Tämän jälkeen sivellään alueelle apteekin syylätuotetta (esim Verruxin tai SyylEnd). Viimeisenä päälle laitetaan keinoihotyyppinen laastari (kuten Duoderm tai Compeed), tai ihan perinteistä ilmastointiteippiä. Tämän sidoksen idea on syylän ”muhittaminen” yhdessä syylähoitotuotteen kanssa.

Lääkärin tekemä jäädytyshoito (kryohoito), tai laserhoito CO2 laserilla, tähtää itseasiassa myös elimistön puolustusmekanismien herättelyyn. Jotta kryohoito olisi tehokas, se vaatisi toistoa 2-3 viikon välein yleensä useiden kuukausien ajan. Laseroinnissa taas jälkisärky ja -hoito saattaa olla pitkä ja hoidettu kohta herkästi tulehtuu, joten hiilidioksodilaser syylän hoitoon ei tulisi olla ensimmäinen tai toinenkaan hoitotapa.

Nykyään löytyy myös harvemmin tehtäviä hoitoja joita voi kokeilla. Esimerkiksi SyylEnd Pen käytetään vain kerran viikossa, joka parantaa hoitomyöntyvyyttä. Tämä toimii yleensä kuitenkin parhaiten tuoreisiin ja pieniin syyliin.

Jos kotona toteutettu paikallishoito ei toimi, voi lääkäri vastaanotolla määrätä esimerkiksi tehokkaampaa imikimodivoidetta. Tämäkään ei kuitenkaan aina toimi, mutta jos saadaan aikaiseksi reipas rupireaktio niin yleensä syylätkin samalla häviävät.

Syylät ovat ärsyttävä mutta hyvänlaatuinen riesa, jotka onneksi kuitenkin yleensä häviävät ajan myötä itsestäänkin, vaikka mitään hoitoa ei edes tekisikään.

Kun melanooma todetaan

Nyt kesän tultua on ihmiset keventäneet vaatetustaan ja enemmän havahtuneet tarkkailemaan ihoaan ja mahdollisia ihomuutoksiaan. Tämä näkyy vastaanotolla monina luomi-tsekkauksina.


Luomitarkastuksessa käydään läpi koko iho, potilaan ollessa alusvaatteisillaan. Ihomuutosten tarkkailussa on tietysti apuna dermatoskooppi, josta olen kirjoittanut aiemmin.

Jos melanooma tai muu ihosyöpä tai näiden epäily löytyisi, otetaan muutoksesta koepala tai koko muutos pois kirurgisesti mieluiten heti jo ensimmäisellä vastaanotolla. Ihopala lähetetään patologille tutkittavaksi, josta saamme vastauksen yleensä 1-2 viikon kuluttua. Tämän jälkeen suunnitellaan jatkohoito.


On useita kysymyksiä joita melanoomapotilaat kysyvät, joten yritän vastata tässäkin niihin. 

Kuka hoitaa ja missä? Miksi en saa lähetettä syöpäklinikalle? Miksi naapurin melanooma leikattiin ihotautiklinikalla, kun minulta leikkaa plastiikkakirurgi?

Melanooman hoitoon vaikuttaa suurimmaksi osaksi muutoksen paksuus eli kasvu syvyyssunnassa iholla (Breslow-mitta), koska se on suhteessa taudin ennusteeseen ja siten hoitotapaan ja seurantatarpeeseen. Myös mahdolliset mitoosit (solujakautuminen) ja haavautuminen antavat osviittaa taudin aggressiivisuudesta. Breslow, mitoosit ym asiat on tiedossa sen jälkeen, kun patologi on tutkinut ihonäytteen mikroskoopilla. Melanooman hoitoon osallistuu useita erikoisaloja, ja se missä tauti hoidetaan riippuu Breslow-luokituksesta sekä taudin aggressiivisuudesta ja levinneisyydestä. Tästä olen kirjoittanut aiemmin täällä. 

Miksi melanooma ei voitu ottaa heti alkuun pois kunnolla? Miksi se vaatii useita toimenpiteitä?

Kun melanooma löydetään, se vaatii usein useita leikkauksia. Jos muutoksesta on otettu vain koepala esimerkiksi suuren koon tai hankalan sijainnin vuoksi, se vaatii ensimmäiseksi koko muutoksen poiston pienellä terveen kudoksen marginaalilla. Kun koko muutos on poistettu, tiedetään muutoksen syvyysluokka eli ns. Breslow-mitta, joka mitataan millimetreissä.

Miksi minulle ei tehdä vartija-imusolmuketutkimusta?

Jos Breslow on pinnallinen (eli alle 0.8 – 1 mm), riittää että tehdään kirurginen lisäpoisto 1 cm marginaalilla sekä sivun että pohjan suuntaan (pohjaan otetaan usein toki enemmänkin). Jos sen sijaan Breslow on tasan tai yli 0.8 – 1 mm, lisämarginaalien leikkauksen lisäksi tehdään ns. vartijaimusolmuke-tutkimus, jossa tarkastellaan onko viitettä melanoomasta myös lähimmissä imusolmukkeissa. Jos on, on tietysti suurempi riski että melanooma pääsee leviämään myös muualle elimistöön.

Leikkauksia tulee aina siis vähintään kaksi koska jos heti alkuun leikataan muutos pois isoilla leikkausmarginaaleilla, on vaarana että vaurioitetaan imuteitä jolloin vartija-imusolmuketutkimus epä-onnistuu.

Lisäksi, vartija-imusolmuketutkimuksia ei ole syytä tehdä ohuille melanoomille, koska riski näiden leviämiselle on erittäin pieni. Joskus on jopa esitetty, että ns. turhaan poistettu vartija-imusolmuke on ikään kuin poistaisi portinvartijan ovelta jolloin taudin leviäminen saattaa jatkossa tapahtua herkemmin. Tämä on toki spekulaatiota eikä varmaankaan täysin pidä paikkaansa. Mutta yhtä kaikki, ei suositella myöskään ns. turhia vartija-imusolmuketutkimuksia.