Ihosyöpien ehkäisy – Marika Schröder

Uusi lehti täynnä hyvää tietoa ihotaudeista

Postilaatikkooni ilmaantui ihotauteihin uppoutuva aikakausilehti terve.fi – kyseessä on siis A-lehtien teemanumerosta jossa löytyy huimasti infoa erilaisista iho-ongelmista, -taudeista ja -hoidoista.

Heti silmiini osui myös kannen otsikko ”Näin erotat vaaralliset luomet” ja koska ihosyöpien löytäminen ja hoitaminen on lähellä sydäntäni, pläräsin lehteä jo ulko-ovella.

Alkoi naurattamaan kun huomasin että kyseiseen artikkeliin oli haastateltu minua itseäni – mutta siitä on hetki aikaa koska sama artikkeli on julkaistu aiemmin ”Kauneus & Terveys”-lehdessä, ehkä runsas vuosi sitten.

Mutta tämän artikkelin lisäksi lehdessä on siis huimasti muutakin asiallista tietoa iho-asioista – niin aknesta, ruusufinnistä, atopiasta, kollageenijauheista, ravinnosta, mikrobiomista, mielenterveydestä ym.

Atopia-artikkelissä on haastateltu pätevää kollegani Ville Kiiskeä.

Ruusufinni-asioissa yhtenä asiantuntijana on sairaanhoitaja Anne Tuovinen.

Kaunis iho syömällä ravintorikasta ruokaa.

Hurja tietopläjäys yhdessä lehdessä! Suosittelen tämän lehden hankkimista kaikille jotka ovat näistä iho-asioista vähääkään kiinnostuneita.

Palaute joka tuli oikeana hetkenä

Tiedättekö fiiliksen, kun kaikki tuntuu ärsyttävältä ja pienetkin asiat ovat yhtäkkiä omassa mielessä valtavan raskaita?

Tänään on ollut minulla sellainen päivä, koska olen avannut suuni parista asiasta jotka ovat hiertäneet mielessäni pitkään. Konflikteista nousee aina minulle paha mieli, koska perinpohjin haluaisin tulla kaikkien ihmisten kanssa toimeen. No, se nyt ei vaan näköjään aina ole mahdollista ja silloin jää herkästi loppupäiväksi ärsyttävä epämiellyttävä tunne.

Siis se fiilis, kun tiedät että olet toiminut oikein ja kuunnellut omaa sydäntäsi, mutta tietyt ihmiset eivät vaan tunnu olevan kanssasi samalla aaltopituudella vaan heillä on kova tarve päteä ja osoittaa olevansa jossain tietyssä asemassa. En yksinkertaisesti voi sietää sellaista käyttäytymistä, enkä varsinkaan ihmisiä jotka eivät voi myöntää että ovat toimineet väärin ja siten eivät saa sitä tärkeää sanaa suustaan. Eli Anteeksi tai Olen pahoillani. Nuo sanat eivät maksa yhtään mitään mutta lausumalla ne ääneen kaikki olisi unohdettu ja voitaisiin jatkaa puhtaalta pöydältä.

Juuri semmoisena päivänä tällaisen palautteen saaminen 16-vuotiaalta nuorelta on aivan kuin taivaan lahja – ainakin tiedän miksi teen sitä mitä teen, ja että rakastan työtäni.

Melanooma yllättää aina

Niin potilaan mutta joskus myös lääkärin.

Tänään olin itse vetämässä luomihuolipäivää Pihlajalinna Iho ja Estetiikka Stockmannin toimipisteessä, jolloin tuli taas tutkittua noin 25:n ihmisen koko ihoa mahdollisten ihosyöpien osalta.

Kun lounastimme Outin ja Elinan kanssa kerrosta ylempänä Stockan ravintolamaailmassa huomasin Iltasanomien tämän päivän lööpin:

Vaikka tunnistankin melanoomia ihmisten ihoilta lähes viikoittain (isona apuna tässä se dermatoskooppi), niin aina välillä tulee yllätyksiäkin vastaan – ihomuutoksia jotka herättävät minussa epäilyksen jostain mutta en ole yhtään varma onko kyseessä vaarallinen vai täysin vaaraton muutos.

Olen nöyrästi oppinut että jos en tiedä mikä jokin ihomuutos on, ja varsinkin jos potilas sanoo että se on uudehko tai jatkuvasti kasvaa/muuttuu, niin se täytyy ehdottomasti poistaa (tai ainakin ottaa koepala laadun selvittämiseksi).

Kaksi täysin erilaista ihomuutosta jotka poistin samalla viikolla eri potilailta – ihan eri näköisiä mutta molemmat melanoomia.

Kun melanooma todetaan

Nyt kesän tultua on ihmiset keventäneet vaatetustaan ja enemmän havahtuneet tarkkailemaan ihoaan ja mahdollisia ihomuutoksiaan. Tämä näkyy vastaanotolla monina luomi-tsekkauksina.

Luomitarkastuksessa käydään läpi koko iho, potilaan ollessa alusvaatteisillaan. Ihomuutosten tarkkailussa on tietysti apuna dermatoskooppi, josta olen kirjoittanut aiemmin.

Jos melanooma tai muu ihosyöpä tai näiden epäily löytyisi, otetaan muutoksesta koepala tai koko muutos pois kirurgisesti mieluiten heti jo ensimmäisellä vastaanotolla. Ihopala lähetetään patologille tutkittavaksi, josta saamme vastauksen yleensä 1-2 viikon kuluttua. Tämän jälkeen suunnitellaan jatkohoito.

On useita kysymyksiä joita melanoomapotilaat kysyvät, joten yritän vastata tässäkin niihin.

Kuka hoitaa ja missä? Miksi en saa lähetettä syöpäklinikalle? Miksi naapurin melanooma leikattiin ihotautiklinikalla, kun minulta leikkaa plastiikkakirurgi?

Melanooman hoitoon vaikuttaa suurimmaksi osaksi muutoksen paksuus eli kasvu syvyyssunnassa iholla (Breslow-mitta), koska se on suhteessa taudin ennusteeseen ja siten hoitotapaan ja seurantatarpeeseen. Myös mahdolliset mitoosit (solujakautuminen) ja haavautuminen antavat osviittaa taudin aggressiivisuudesta. Breslow, mitoosit ym asiat on tiedossa sen jälkeen, kun patologi on tutkinut ihonäytteen mikroskoopilla. Melanooman hoitoon osallistuu useita erikoisaloja, ja se missä tauti hoidetaan riippuu Breslow-luokituksesta sekä taudin aggressiivisuudesta ja levinneisyydestä. Tästä olen kirjoittanut aiemmin täällä.

Miksi melanooma ei voitu ottaa heti alkuun pois kunnolla? Miksi se vaatii useita toimenpiteitä?

Kun melanooma löydetään, se vaatii usein useita leikkauksia. Jos muutoksesta on otettu vain koepala esimerkiksi suuren koon tai hankalan sijainnin vuoksi, se vaatii ensimmäiseksi koko muutoksen poiston pienellä terveen kudoksen marginaalilla. Kun koko muutos on poistettu, tiedetään muutoksen syvyysluokka eli ns. Breslow-mitta, joka mitataan millimetreissä.

Miksi minulle ei tehdä vartija-imusolmuketutkimusta?

Jos Breslow on pinnallinen (eli alle 0.8 – 1 mm), riittää että tehdään kirurginen lisäpoisto 1 cm marginaalilla sekä sivun että pohjan suuntaan (pohjaan otetaan usein toki enemmänkin). Jos sen sijaan Breslow on tasan tai yli 0.8 – 1 mm, lisämarginaalien leikkauksen lisäksi tehdään ns. vartijaimusolmuke-tutkimus, jossa tarkastellaan onko viitettä melanoomasta myös lähimmissä imusolmukkeissa. Jos on, on tietysti suurempi riski että melanooma pääsee leviämään myös muualle elimistöön.

Leikkauksia tulee aina siis vähintään kaksi koska jos heti alkuun leikataan muutos pois isoilla leikkausmarginaaleilla, on vaarana että vaurioitetaan imuteitä jolloin vartija-imusolmuketutkimus epä-onnistuu.

Lisäksi, vartija-imusolmuketutkimuksia ei ole syytä tehdä ohuille melanoomille, koska riski näiden leviämiselle on erittäin pieni. Joskus on jopa esitetty, että ns. turhaan poistettu vartija-imusolmuke on ikään kuin poistaisi portinvartijan ovelta jolloin taudin leviäminen saattaa jatkossa tapahtua herkemmin. Tämä on toki spekulaatiota eikä varmaankaan täysin pidä paikkaansa. Mutta yhtä kaikki, ei suositella myöskään ns. turhia vartija-imusolmuketutkimuksia.