Jotkut elintavat ovat niin itsestäänselvän epäterveellisiä – tiedämme että esimerkiksi tupakointi, 8 tunnin istumatyö tai sokerin liiallinen kulutus on huonoa meille. Tiedämme siis käytännössä mitä ei pitäisi tehdä mutta vähemmän tulee kuitenkin puhuttua siitä, mitä voisimme tehdä terveyden ja hyvinvointimme eteen.
Terveelliset elämäntavat ovat kiinni hyvästä tasapainosta – istumatyö on nyky-yhteiskunnassa erittäin yleistä ja lähes pakollista, mutta se vaatisi tasapainoksi liikuntaa ja raitista ilmaa. Satunnainen herkuttelu ja alkoholin nauttiminen ei myöskään ole haitallista, jos tavallisessa arjessa valintamme ovat terveellisempiä. Samoin stressi kuuluu nykyään lähes jokaisen elämään, mutta sekin vaatisi vastapainoksi palautumisen, jolloin saisimme kortisolitasot laskettua ja mieli rauhoittumaan.
Ihotaudeissa stressi ja epäterveelliset elämäntavat tulevat esille erityisesti erilaisten ihottumien kuten atooppisen ekseeman ja psoriasiksen, sekä aknen ja ruusufinnin ilmaantuvuudessa. Tähän seikkaan ei ehdi yleensä lyhyellä 20 minuutin vastaanottokäynnillä tarpeeksi paneutua, joten sen vuoksi päätin kirjoittaa aiheesta tämän blogipostauksen.
Kortisoli on kehomme luontainen ja tarpeellinen hormoni, ja taso on korkeimmillaan aamulla. Kortisolitasot nousevat myös esim nälässä tai kun on jano, tai kun olemme innostuneita tai vihaisia. Stressi ei siis välttämättä ole huono asia vaan se parantaa kykyjämme kohdata ongelmia ja ratkoa niitä. Mutta stressi on tarkoitus olla lyhytaikaista – elimistömme kärsii suuresti jos kortisolitasot jäävät pitkäksi aikaa korkealle ja siitä voi ihotautien lisäksi seurata paljon muitakin ikäviä asioita kuten masennusta, suolisto-ongelmia, unettomuutta, kroonista väsymysoireyhtymää, ylipainoa, vaihdevuosioireita jne.
Eli jos kärsit ihottumasta tai aknesta/ruusufinnistä tms kroonisesta ihotaudista joka tuntuu fluktuoivan ja ”elävän omaa elämäänsä”, yritä panostaa stressistä palautumiseen. Jokaisen ihmisen päivään tulisi kuulua vähintään 15 minuuttia aikaa palautumiseen eli niinsanottua ”omaa itsekästä aikaa”. Palautuminen on eri asia kuin uni – joka sinänsä toki myös on tärkeä liikunnan ja ravitsevan ruokavalion lisäksi.
Jokaisen henkilön tapa palautua on erilainen, mutta suosittelen että tähän palautumisen hetkeen ei liittyisi lainkaan ruutu-aikaa. Eli TV-ohjelmien katselu tai somen selaaminen ei lasketa palautumiseen. Palautuminen voi tapahtua vaikka lyhyellä meditaatiolla lattialla maaten heti työpäivän jälkeen, tai lukemalla kirjaa, metsäkävelyllä ilman seuraa tai puhelinta, kylvyllä tai puutarhan hoidolla. Tärkeintä on että tähän hetkeen ei ladata lainkaan suorittamista tai vaatimuksia. Jos on perheellinen, on tärkeää että muut perheenjäsenet kunnioittavat tätä omaa hetkeä.
Tämän oman hetken lisäksi stressitasoja voidaan laskea myös muutamalla muulla pienellä jokapäiväisellä valinnalla. Esimerkiksi vähintään yksi ateria päivässä tulisi nauttia rauhassa pöydän äärellä ilman puhelinta tai muuta teknistä häiriötekijää. Tällöin keskitytään ruoan makuihin ja kylläisyyden tunnistamiseen. Myös kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on hyvä tapa nähdä elämän hyvät puolet ja unohtamaan ne ikävät. Samoin hyvät iltarutiinit (eli rauhoittuminen ajoissa ja ”ruutujen” sammuttaminen vähintään tunti ennen nukkumaan menoa) ja päivittäinen ulkoilu mieluiten valoisaan aikaan, lihaskuntoharjoittelu viikoittain ja puhdas ruokavalio ovat tärkeä osa elimistömme kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.
Jos kinnostaa lukea aiheesta enemmän, löytyy jo paljon kirjoja ja artikkeleita tästä aiheesta. Yksi kirja jota suosittelen lämpimästi on ”The power of balance” jonka on kirjoittanut Dr Rangan Chatterjee. Myös Robin Sharman kirja ”Who will cry when you die?” on erittäin ravistava ja hyödyllinen kirja kaikille jotka elävät stressaavassa elämäntilanteessa.
Toivotan kaikille rentouttavaa joulua ja tsemppiä kaikille tähän erikoiseen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteeseen.
Marika Schröder 