Koska poikamme on tenniskisoissa mieheni kanssa koko viikonlopun ja tyttömme viettää tämän lauantaipäivän mummin luona Helsingissä, niin mikä sen parempaa kuin viettää tunti tai pari kuntosalilla, varsinkin kun ulkona sataa kaatamalla.
Olen aina ajatellut itseäni liikunnallisena ja terveellisenä ihmisenä mutta täytyy myöntää että nämä vuodet kun lapset ovat olleet pieniä ja vaatineet jatkuvasti aikuisen seuraa, erikoistuminen päivystyksineen, yksityisvastaanoton pitäminen viikoittain, mieheni pitkät työpäivät, lasten harrastukset, muutot ja remontit ja toki tuo minun sairastettu syöpäkin, on vienyt aikaa ja energiaa niin paljon, että aika omalle liikunnalle on jäänyt tosi paljon vähemmälle. Lenkillä ja avannossa olen kyllä käynyt 2-3 kertaa viikossa jo usean vuoden ajan, mutta lihaskuntotreenit ja venyttely tai jooga on kyllä ollut surullisen epäsäännöllistä.
Nyt on selkeästi vihdoin kuitenkin tullut uusi ihana vaihe elämääni, kun ei jatkuvasti tunnu siltä, että pitäisi olla jossain muualla kuin missä todellisuudessa on.
Työskentelen käytännössä nyt 80-90% työviikkoa, joka myöntää minulle vapauden myös itse päättää työtuntini ja liikuntani (aiemmin työaika oli vähintään 120% kun oli päivystykset ja privaatit tavallisen päivätyön päälle). Lisäksi lapset ovat jo molemmat koulussa ja pärjäävät keskenään tai jopa yksinkin tunnin tai pari ilman ongelmaa.
Joten aaaah tätä vapautta! Tämän syksyn olen pyrkinyt käymään kuntosalilla kolme kertaa viikossa, ryhmäliikuntatunnilla 1-2 kertaa viikossa ja juoksulenkillä 1-3 kertaa viikossa, sekä kastautumassa meressä yhtenä arki-aamuna lenkin jälkeen. Ja täytyy kyllä myöntää että niin vireystilani, selkäni ja henkinen hyvinvointini huutaa hoosiannaa, niin hyvältä tämä liikkuminen tuntuu.
Kun tulin nyt kotiin laitoin lämpimän kylvyn lorisemaan, ja tuo kissa tuli seurankipeänä teroittamaan kynsiään mun vatsan päälle… Illalla menen tytön kanssa Markus & Martinus konserttiin, joten tämän ihanan rennon päivän jälkeen jaksaa varmasti jorata.
Kyllä itsekseen oleminen on välillä niin mahtavaa – yrittäkää järjestää sitä rentoa omaa koti-aikaa itsellennekin välillä. Kun ei jatkuvasti ole joku joka katkaisee ajatuksia ja tekemisiä, omat inspiroivat ajatukset saavat tilaa ja sen myötä oman elämän tavoitteet selkiintyvät. Hyvää viikonloppua ❤️.
Marika Schröder 